Helsingin yliopiston Metsä- ja puuteknologiakerho pääsi pitkän koronatauon järkeen parin päivän ekskursiolle Joensuuhun ja Punkaharjulle 7.–8.11.2022. Pääkohteina matkallamme olivat John Deere Forestryn tuotanto ja Metsämuseo Lusto. Lisäksi verkostoiduimme valtakunnan toisen metsänhoitajaporukan kanssa – nimittäin Joensuun metsäylioppilaiden.
John Deeren tehdas on vaikuttava paikka. Meidät otti vastaan harvesterien ja hakkuupäiden
tuotemarkkinapäällikkö, MMM Sakari Suuriniemi, joka yhdessä kollegoidensa kanssa luennoi meidän noin 50 henkiselle ryhmälle perusteellisesti John Deerestä, metsäkoneista ja kaikesta mahdollisesta asiaan liittyvästä. Silmät pysyivät normaalista poiketen auki, vaikka itse kelläkin oli pohjalla melkoisen kehnot yöunet. Esitettiin hyviä kysymyksiä ja vastauksia, ja lopuksi pääsimme tuotannon puolelle katsomaan, kuinka vihreitä metsäkoneita pannaan kokoon. Kaikenkattavan huolenpidon Deerellä kruunasi heidän tarjoamansa ruoka ja lippikset. Myöhemmin istuttiin iltaa joensuulaisten kanssa vapaan verkostoitumisen merkeissä.
Tiistaina jatkoimme Savon puolelle metsämuseo Lustoon. Lusto on erikoismuseo, jonka tehtävä on taltioida ja esitellä metsätalouden, metsien ja metsätyön historiaa eli metsäkulttuuria. Oppaamme pitivät huolen, että kaikki saivat jonkinlaisen käsityksen metsätalouden historiasta Suomessa. Uitto, vanhat sahat, karsikkolehdot ja Samperin savotta tulivat tutuiksi. Lustossa käynti oli hyvää yleissivistystä, sillä vain muutama porukastamme oli siellä aiemmin vieraillut. Lisäksi näyttelyt ovat uudistumassa perusteellisesti, joten oli myös korkea aika nähdä vanha, metsätalouspainotteinen näyttely.
Koronan aikana keskeytyksissä on ollut paitsi kerhon toiminta, mutta myös muut työelämätapahtumat metsäopiskelijoiden ja työnantajien välillä. Kerho pyrkii vastaamaan tähän ilmeiseen tarpeeseen, ja ekskursion järjestäminen olikin siihen hieno mahdollisuus. Puunkorjuusta ja metsätaloudesta oppimisen lisäksi pääsimme tapaamaan valmistuneita opiskelijoita, joensuulaisia kollegoita, vanhemmat opiskelijat nuorempia sekä käymään tietysti hyviä keskusteluja. Tämä kaikki varsinaisten opintojen ulkopuolella tapahtuva yleishyödyllinen sosiaalinen toiminta on ollut korona-aikana vähissä, joten sille oli todellakin tarvetta. Alan toimijoiden on välttämätöntä tietää missä mennään. Opiskelijat näkivät alansa todellisuutta, ja vastaavasti muutamat valmistuneet tulevia metsäalan tekijöitä. Kerhon järjestämissä vapaamuotoisissa tilaisuuksissa tärkeänä pidetty ”hiljainen tieto” todellakin siirtyy eteenpäin. Ekskursion tavoitteena oli herättää kerho eloon pitkän koronatauon jälkeen. Toinen tavoite oli saada mukaan laaja ryhmä, jossa olisi myös mahdollisimman monta ei-metsä- ja puuteknologian opiskelijaa. Tämä siksi, että pienen opintosuuntauksen tunnettuus nousisi. Näihin tavoitteisiin päästiin komeasti.
Onnistuneesta ekskursiosta kiitokset kuuluvat osallistujille sekä erityisesti Teollisuuden
Metsänhoitajille ja John Deere Forestrylle.
Metsä- ja puuteknologiakerhon puolesta,
Puheenjohtaja
Eemeli Kokkonen